YLIMÄÄRÄISET

Enter your text here...

UUSIMMAT BLOGITEKSTIT

PERHEILLE SOPIVIA VUOROVAIKUTUS-

HARJOITUKSIA KORONAKRIISIN AJAKSI

4/2/2020

Koronakriisi voi luoda kriisin myös oman perheen kesken, kun yhdessä vietetään paljon enemmän aikaa kuin ennen. Keräsin yhteen vuorovaikutusta vahvistavia harjoituksia, joita voit tehdä omatoimisesti oman perheesi kanssa koronakriisin aikana. Hyvin toteutuessaan laadukkaat vuorovaikutusharjoitukset lisäävät turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteita, syventävät tuntemista, lisäävät me-henkeä ja parantavat yhteistyökykyä. Alla olevat harjoitukset sopivat kaikille kouluikäisistä ylös päin.

VASENKÄTISET MUOTOKUVAT

Jakaudutaan pareiksi. Parit piirtävät toisistaan väärällä kädellä (vasemmalla, jos on oikeakätinen, ja oikealla, jos vasenkätinen) toisistaan muotokuvan hartioista ylöspäin. Kun ollaan valmiita, signeerataan työ ja ojennetaan juhlallisesti piirroksen mallille. Lopuksi voidaan esitellä itsestä tehty työ muille, ja voidaan kertoa, mitkä kohdat piirroksessa muistuttavat itseä. Vaihdetaan paria ja toistetaan saman ohjeen mukaan.

ERILAISUUDEN KUKKA

Tehtävä on laatia perheen ominaisuuksia kuvaava kukka, jossa on pyöreä keskusta ja yhtä monta isoa terälehteä kuin perheessä on jäseniä. Lisäksi tehdään sama määrä pienempiä väliterälehtiä.

Harjoitus aloitetaan askartelemalla tai piirtämällä kukka. Perheen tehtävänä on sitten miettiä 1-3 positiivista asiaa tai ominaisuutta, jotka ovat sen kaikille jäsenille yhteisiä. Nämä kirjoitetaan kukan keskustaan. Toisessa vaiheessa jokaisesta perheenjäsenestä pohditaan yhdessä jokin yksilöllinen asia tai ominaisuus, jota muilla ryhmän jäsenillä ei ole. Tämä ominaisuus tai asia kirjoitetaan isoon terälehteen. Kolmannessa vaiheessa mietitään jokin asia tai ominaisuus, joka yhdistää terälehdissä vierekkäin olevia perheenjäseniä. Nämä ominaisuudet tai asiat kirjoitetaan pieniin väliterälehtiin.

YHTEINEN SARJAKUVA

Tarvitaan perheenjäsenten mukainen määrä A4-papereita. Piirretään jokaiseen paperiin perheenjäsenten lukumäärän mukainen määrä ruutuja. Jokaiselle jaetaan yksi paperi. Jokainen saa piirtää paperiinsa sarjakuvan aloitusruudun. Huom! Aloitusruudussa esitellään sarjakuvan päähenkilö ja jokin pulmallinen tilanne, johon hän on joutunut. On tarkoitus, että viimeiseen kuvaan mennessä päähenkilön pulmaan löytyy ratkaisu. Sarjakuva saa sisältää kuvan lisäksi tekstiä tai puhekuplia. Oikean- tai vääränlaisia sarjakuvia ei ole. Kun ensimmäinen ruutu on valmis, paperit laitetaan kiertoon seuraavalle, jolloin jokainen saa eteensä edellisen perheenjäsenen piirtämän aloitusruudun. Kukin piirtää toiseen ruutuun tarinan seuraavan vaiheen. Kun toinen ruutu on valmis, laitetaan paperi eteenpäin seuraavalle. Näin jatketaan, kunnes lopuksi jokainen sarjakuva on valmis kierrettyään jokaisella perheenjäsenellä. Sarjakuvat luetaan yhdessä.

KUKA MINÄ OLEN

Ensin kaikki ideoivat erillisille lapuille tunnettujen henkilöiden nimiä (sellaisia, jotka kaikki ryhmän jäsenet todennäköisesti tietävät). Kiinnitetään jokaisen osallistujan selkään teipillä lappu niin, ettei kukaan näe, mikä nimi omassa lapussa lukee. Sen jälkeen kierretään ympäri huonetta ja kysellään toisiltaan kysymyksiä, joiden avulla henkilö selviää. Kysymysten tulee olla sellaisia, joihin voi vastata vain kyllä tai ei.

KÄSI OLKAPÄÄLLE

Käsi olkapäälle -harjoite herättelee myönteisen palautteen antamiseen. Laita kätesi sen perheenjäsenen olkapäälle, joka sopii väittämään. Käykää yksi väittämä kerrallaan. Väittämiä voi keksiä itse lisää.

• Kenen kanssa perustaisit ratsastuskoulun / mopokaupan / autoliikkeen / tietokonefirman / leipomon / tanssikoulun...

• Kenet ottaisit kampaajaksesi / valmentajaksesi / henkivartijaksesi...

• Kenet palkkaisit tekemään taideteoksen /

• Kenen kanssa lähtisit zumbaamaan / hevikonserttiin / suunnistamaan / lenkille / vaatekaupoille / leipomaan pullia...

• Kuka herättää sinussa turvallisuutta / hullutteluhalua / levottomuutta...

• Kenen kanssa osallistuisit huutokilpailuun / laulukilpailuun / vitsikilpailuun...

• Keneltä pyytäisit apua matikan tehtävissä / enkun tehtävissä...

PEUKUNNAPPAUS

Seistään piirissä. Laitetaan oikean käden peukalo ylös ja siirretään se oikealla olevan ihmisen eteen. Laitetaan vasen käsi suoraksi ja siirretään se edessä olevan käden peukalon yläpuolelle kämmen alaspäin. Suorana olevan käden ja alla olevan peukalon väliin on jätettävä ainakin sentin rako. Joku laskee kolmeen, ja kolmosella yritetään vetää oma oikea peukku alas ja toisaalta napata vasemmalla kädellä kaverin peukusta kiinni. Toistetaan sama ja vaihdetaan vielä käsien asentoa toisin päin.

KOSKETA KELTAISTA 

Sovitaan yksi perheenjäsen, joka ohjaa tämän harjoitteen. Hän antaa ohjeen, esim. "Kosketa keltaista!" Silloin kaikki etsivät kyseisen värisen kohdan omista vaatteistaan ja koskettavat sillä toisen leikkijän keltaista kohtaa. Jos jollakin perheenjäsenistä ei ole keltaista, hän koskettaa toisen keltaista kohtaa kädellään. Jos vain yhdellä leikkijöistä on keltaista, koskettavat kaikki muut sitä kädellään. Sen jälkeen ohjaaja antaa uuden värin.

SANA SANASTA

Ollaan piirissä. Ensimmäinen sanoo minkä tahansa sanan. Seuraava sanoo sanan, joka hänelle tulee edellisen sanasta mieleen. Seuraava sanoo sanan, joka tulee tästä sanasta mieleen. Leikki jatkuu niin kauan kuin se on hauskaa.

TARINA SANA KERRALLAAN

Luodaan yhteinen tarina piirissä sana kerrallaan. Tarinasta voi tulla ihan outo, mutta se ei haittaa. Pääasia että se on tehty yhdessä, ja monesti oudot tarinat ovat niitä hauskimpia.

AAKKOSLAUSEET

Ollaan piirissä ja joku aloittaa lauseen yhdellä sanalla. Seuraava jatkaa yhdellä sanalla, mutta tämän sanan täytyy alkaa samalla kirjaimella kuin ensimmäisen sanankin esim. koira -> kuorsasi -> kalliolla. Jokainen sanoo siis vain yhden sanan kerrallaan. Kun yksi lause on saatu muodostettua, aloitetaan seuraava lause. Lauseiden ei tarvitse välttämättä liittyä toisiinsa.

TARINA LAUSE KERRALLAAN

Kerrotaan tarina piirissä lause kerrallaan. Tarinasta voi tulla ihan outo, mutta se ei haittaa. Pääasia että se on tehty yhdessä, ja monesti oudot tarinat ovat niitä hauskimpia.

PIKADEITTI

Mennään kahteen riviin niin, että kaikilla osallistujilla on pari. Vuorotellen kukin keksii kysymyksen, johon jokainen vastaa parilleen yhdellä sanalla. Vastauksen jälkeen toinen rivi vaihtaa paristaan pykälän oikealle, jolloin pari ja kysymys vaihtuvat. Jos oikealle siirtyessä ei ole enää paria, mene rivin toisessa päädyssä olevan pariksi.

Kysymyksiä:

Jos olisit lomamatka, minne suuntautuisit?

Jos olisit eläin, mikä eläin olisit?

Jos olisit kouluaine, mikä aine olisit?

Musiikkikappale?

Ruoka?

Puu?

Vuodenaika?

Kuukausi?

Väri?

Harrastus?

Huonekalu?

Urheiluväline?

Kirja?

Elokuva?

Vaate?

Keksi lisää!

TUIJOTUSKISA PAREITTAIN

Pareittain tuijotetaan toinen toistaan silmiin niin kauan, kunnes jompi kumpi repeää nauramaan. Pokkansa pitänyt voittaa leikkimielisen kisan.

KOLME YMPYRÄÄ

Tämä tehtävä vaatii hieman tilaa. Seistään piirissä. Jokainen valitsee hiljaa mielessään yhden perheenjäsenen. Sitten jokainen kiertää kolme kertaa tämän henkilön ympäri. Kaikki lähtevät suorittamaan tehtävää yhtäaikaisesti. Kun on onnistunut kiertämään valitsemansa henkilön kolme kertaa, voi palata aloitus paikalleen.

OMIEN VAHVUUKSIEN POHTIMINEN

Kukin perheenjäsen valitsee alla olevalta listalta tai sen ulkopuolelta jonkin itseensä liittyvän positiivisen ominaisuuden tai taidon ja sanoo sen muille ääneen. Muut eivät saa kritisoida toisten valintoja. Päin vastoin, yhdessä voidaan miettiä, missä tilanteissa tuo myönteinen ominaisuus tulee näkyviin. Otetaan toinen kierros. Ja kolmas. Ja neljäs...

Huom! Ihminen on luontaisesti taipuvaisempi ajattelemaan ennemmin kielteisesti kuin myönteisesti. Siksi myönteisten asioiden huomaamista itsessään ja muissa on hyvä tietoisesti harjoitella.

PUHUTAAN SELÄN TAKANA HYVÄÄ

Yksi jäsen kerrallaan kääntyy selin muihin. Muiden tehtävä on sanoa niin monta rehellistä mukavaa asiaa selin kääntyneestä, kuin keksivät minuutin aikana. Joku ottaa aikaa. Minuutin jälkeen seuraava kääntyy selin, ja niin edelleen. Apuna voi halutessaan käyttää alla olevaa listaa.

PERHEBINGO

Perhebingossa pyritään saamaan ruudukkoon neljän suora (pystyyn, vaakasuoraan tai vinottain) ennen kuin muut perheenjäsenet ehtivät tekemään saman. Aina kun on suorittanut yhden tehtävän, ruutuun saa kirjoittaa niiden perheenjäsenten nimet, joiden kanssa tehtävän teki. Neljän suorasta täytyy löytyä jokaisen perheenjäsenen nimi ainakin kerran. Ensimmäisenä neljän suoran saanut perheenjäsen on voittaja, ja saa huutaa bingo! Voitte sopia yhdessä ennakkoon, mitä voittaja saa palkinnoksi.

KIITOLLISUUSPÄIVÄKIRJA

Pohtikaa perheen kesken, mistä asioista juuri tänään voi olla kiitollinen. Kirjatkaa asiat ylös. Itsestäänselvyyksiltäkin tuntuvat asiat lasketaan mukaan: esimerkiksi katto pään päällä, perheenjäsenten olemassa olo, rahaa ruokaan jne. Niiden päälle lisätään juuri tässä päivässä olleita erityisiä kiitollisuuden aiheita. Rima pidetään matalalla, ja kaikki pienetkin jutut lasketaan mukaan. Tämä harjoitus auttaa suuntaamaan ajatuksia positiiviseen. Tämä ei tarkoita, että negatiivisia asioita pitäisi lakaista maton alle, vaan on tärkeää, etteivät ne saa liikaa valtaa, ja ettei huomaamatta unohda niitä asioita, jotka ovat hyvin.

MITÄ SINULLE KUULUU -KORTIT (MIELI ry)

Tämä harjoitus vahvistaa perheen keskinäistä tuntemista ja helpottaa sanoittamaan muille omia ajatuksiaan ja tunteitaan. Ensin tulostetaan tai askarrellaan itse MIELI ry:n Mitä sinulle kuuluu -kortit. Valitkaa alla olevista vaihtoehdoista, miten hyödynnätte kortteja oman perheen kesken.

Vaihtoehto 1: Mitä ryhmällesi kuuluu? Jakakaa sattumanvaraisesti kaikki kortit ryhmän kesken. Jokainen vastaa itselleen osuneisiin kortteihin ja kertoo vastauksensa ryhmälle. Lopuksi voitte lisätä kortin perään plussan tai miinuksen sen mukaan, herättikö kysymys myönteisiä vai kielteisiä ajatuksia. Käykää lopuksi, mitä ajatuksia heräsi.

Vaihtoehto 2: Ystäväkirjan täyttö. Tehkää perheestänne "ystäväkirja" liimaamalla kortit isoille tyhjille papereille. Jokainen täydentää tyhjään tilaan lauseen oman nimensä perään. Esimerkiksi JUTTA: (Pidän huolta...) lapsistani, miehestäni, vanhemmistani ja ystävistäni. Voitte rei'ittää sivut kansioon ja jättää sen kaikille luettavaksi tilaan, jossa yleensä kokoonnutte.

Vaihtoehto 3: Mitä sinulle silloin kuului -muistelu. Jokainen valitsee yhden kortin ja täydentää lauseen jollain siitä heräävällä muistolla. Sen jälkeen hän kertoo muiston muille. Jos ryhmällä on pitkä yhteinen historia, voidaan etukäteen sopia, että muistojen tulee liittyä siihen.

Vaihtoehto 4: Kun on tunteet. Valitkaa korttipakasta keltaiset kortit ja asettakaa ne pöydälle ylösalaisin. Jokainen ottaa sattumanvaraisesti yhden kortin, täydentää lauseen ja kertoo vastauksensa muille.

LAIVA (MIELI ry)

Tämän harjoituksen tarkoitus on omien vahvuuksien, ajatusten, kokemusten ja tavoitteiden tunnistaminen. Jokainen perheenjäsen piirtää laivan, ja laivaan maston sekä purjeen. Laivan eteen tulee karikko, veteen ankkuri, taivaalle aurinko ja pilvi. Sisälle kuviin kirjoitetaan: Laivan runkoon omia vahvuuksia, purjeeseen voimaa antavia asioita, ankkuriin eteenpäin menoa jarruttavia asioita, karikkoon tulevaisuudessa pelottavia asioita, aurinkoon myönteistä energiaa tuottavia asioita ja pilveen omia haaveita ja unelmia. Lopuksi esitellään piirrokset muille ja keskustellaan niistä yhdessä.

TUNNEALIAS

Tunnetaitaidot ovat tärkeitä hyvinvoinnin taitoja. Tunnetaitoja ovat mm. tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen, tunteista puhuminen ja tunteiden säätely. Tunnealiasta pelataan samalla tavalla sanoja selittäen kuin perinteistä Aliasta, mutta nyt selitetään tunteita; vaikkapa missä tilanteessa kyseinen tunne saattaa syntyä, tai jos on jokin yhteinen muisto jonka avulla selittää tunne. Pelissä voidaan kerätä pisteitä pareittain pelaten toista tai toisia pareja vastaan TAI jokainen selittää vuorollaan muille yhden tunteen, ja se joka arvaa, saa pisteen. Avuksi kannattaa ottaa lista tunteista, esim. OPH:n 104 tunnetta tai MIELI ry:n Tunteiden tuulimylly -juliste (kuva yllä). Tunteiden nimistä voi halutessaan askarrella myös konkreettiset aliaskortit.

SELVIYTYMISKEINOT (MIELI ry)

Tämän harjoituksen tavoite on vahvistaa omia selviytymiskeinoja. Mitä enemmän meillä on selviytymiskeinoja, sitä paremmin varusteltuja olemme selviämään monenlaisista eteen tulevista ongelmista ja kriiseistä. Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää keskustella selviytymisen keinoista, miettiä keinoja palautua ja harjoitella niitä.

Tutkikaa ensin MIELI ry:n julisteita Selviytyjän purjeet ja Millainen selviytyjä olen (kuvat yllä). Molemmissa julisteissa on samoja selviytymiskeinoja. FYSIOLOGINEN SELVIYTYJÄ saattaa esimerkiksi lähteä lenkille ja ulkoilemaan, tehdä rentoutumisharjoituksia, syödä hyvin ja nukkua riittävästi. ÄLYLLINEN SELVIYTYJÄ tekee muun muassa suunnitelmia ja listoja ja hankkii lisätietoa. SOSIAALINEN SELVIYTYJÄ mm. jakaa kokemuksia muiden kanssa, viettää aikaa ystävien ja kavereiden kanssa, ottaa vastaan tukea ja tukee muita. LUOVA SELVIYTYJÄ kokkaa, nikkaroi, piirtää ja askartelee, käyttää mielikuvitusta ja etsii uusia tapoja toimia. HENKINEN SELVIYTYJÄ hakee toivoa esimerkiksi arvoista ja aatteista ja pohtii elämän merkitystä ja mietiskelee. TUNTEELLINEN SELVIYTYJÄ ilmaisee tunteitaan erilaisin keinoin, nauraa ja itkee.

Vaihtoehto 1: Kokeilkaa samanaikaisesti jokaista selviytymisen keinoa ja vertailkaa sen jälkeen kokemuksianne.

Vaihtoehto 2: Selviytymiskeinojen arvonta. Arpokaa viikon ajaksi jokaiselle oma uusi selviytymiskeino ja jutelkaa viikon jälkeen kokemuksistanne.

MIELENTERVEYDEN KÄSI

Tämän harjoituksen tavoite on tulla tietoiseksi mielen hyvinvointia tukevista tekijöistä, ja pohtia, kuinka hyvin ne toteutuvat omassa arjessa. MIELI ry:n Mielenterveyden käsi -julisteessa (kuva yllä) esitellään asioita, jotka tukevat mielen terveyttä ja itsetuntemustaitoja. Piirtäkää jokainen omalle A4-paperille tai kartongille oman käden ääriviivat. Paperi tai kartonki voi olla suurempikin. Vastatkaa Mielenterveyden käsi -julisteen kysymyksiin niin, että peukalon lähistölle vastataan kysymyksiin unesta ja levosta, etusormen lähistölle kysymyksiin ravinnosta ja ruokailusta, keskisormen lähistölle kysymyksiin ihmissuhteista ja tunteista, nimettömän lähistölle liikkumiseen ja kehon kuunteluun liittyviin asioihin, ja pikkurillin lähistölle kysymyksiin vapaa-ajasta ja luovuudesta. Osan vastauksista voi piirtää, osan kirjoittaa - nyt saa olla luova! Jotkut kysymyksistä ovat imperfektissä, niissä voi ajatella asiaa vaikkapa eilisen osalta. Kun olette valmiita, esitelkää työnne toisillenne ja keskustelkaa vastauksistanne. Mitkä mielen hyvinvointia tukevat teot toteutuvat jo? Missä olisi kehittämisen varaa? Miten niitä voisi kehittää?